Eduskuntavaalit lähestyvät! Mutta millaisia poliittisia päätöksiä tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen? Entä mitä puolueet aikovat asian eteen tehdä? Otimme asiasta selvää ja kokosimme ilmastoystävällisen vaalioppaan!
Psst! Click here for the English version.
Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiankäytöstä. Käytämme energiaa kolmessa eri muodossa: sähkönä, lämpönä ja liikenteen polttoaineena.
Näistä kolmesta liikenteen polttoaineet on vaikein muuttaa päästöttömiksi. Esimerkiksi biopolttoaineita on mahdotonta valmistaa niin paljon, että ne riittäisivät maailman henkilöautojen käyttöön. Uusiutuvan sähkön avulla liikenteen synnyttämiä päästöjä olisi kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi jo nyt. Liikenteen sähköistäminen vaatii suuria muutoksia infrastruktuurissa ja siksi työhön on ryhdyttävä nyt.
10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin henkilöautoista. Jos sähköautojen määrä kasvaa, henkilöautojen päästöt voivat pienentyä 35% (SITRA, 2018).
60% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sähkön- ja lämmöntuotannosta. Jotta Suomesta tulisi hiilineutraali (tilanne, jossa päästöjä tuotetaan vain sen verran kuin hiilinielut pystyvät sitomaan), sähköä ja lämpöä on tuotettava uusiutuvilla tai kasvihuonekaasupäästöttömillä polttoaineilla. Tällaisia ovat esimerkiksi puupohjaiset polttoaineet, tuuli-, aurinko- ja vesivoima, maalämpö, aaltoenergia sekä ydinpolttoaine.
Suomi hyötyisi tuulivoiman lisäämisestä ja siirtymisestä biomassan käyttöön yhteistuotantovoimalaitoksissa. Nämä ovat kustannustehokkaampia tapoja laskea sähkön- ja lämmöntuotannosta syntyviä päästöjä (SITRA, 2018).
Koska täysin päästöttömän yhteiskunnan ylläpitäminen on mahdotonta (esimerkiksi ruuantuotannossa syntyy aina jonkin verran päästöjä), on hiilinieluilla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilinieluja voidaan lisätä entisöimällä soita ja antamalla metsien kasvaa.
Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan hakkuita voitaisiin lisätä kestävästi 73 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon. Aikaisemmat laskelmat kestävästä hakkuumäärästä ovat kuitenkin vaihdelleet merkittävästi ja siksi myös tähän arvioon liittyy epävarmuutta.
Metsät voivat toimia hiilinieluina pidemmän ajan, jos niitä hoidetaan. Metsää harventamalla puut saavat tilaa kasvaa. Kasvava metsä sitoo aktiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä, kun taas vanha metsä, jonka kasvu on hidasta, toimii sitomansa hiilidioksidin varastona.
Siis mikä hiilinielu? Kun puu kaadetaan, se ei enää kykene sitomaan hiilidioksidia. Myös puun muodostama hiilivarasto katoaa ajan myötä, kun siitä valmistettu tuote lopulta poltetaan. Se, kuinka kauan hiilivarasto säilyy, riippuu puun käyttötarkoituksesta: lankkulattia varastoi hiilidioksidia kauemmin kuin pelletit.
Want to know how you can become part of the solution to climate change? Download our app The Donut to calculate your lifestyle emissions, get personalised tips on how to reduce them and track your progress! Find it in the App Store and on Google Play.
Psst! Don’t forget to send us your feedback. Let’s build an app that will make climate action the new mega trend!