Oppaasi ilmastovaaleihin!

‍Psst! Click here for the English version.

‍

1. LIIKENNE

Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiankäytöstä. Käytämme energiaa kolmessa eri muodossa: sähkönä, lämpönä ja liikenteen polttoaineena.

‍
Näistä kolmesta liikenteen polttoaineet on vaikein muuttaa päästöttömiksi. Esimerkiksi biopolttoaineita on mahdotonta valmistaa niin paljon, että ne riittäisivät maailman henkilöautojen käyttöön. Uusiutuvan sähkön avulla liikenteen synnyttämiä päästöjä olisi kuitenkin mahdollista vähentää merkittävästi jo nyt. Liikenteen sähköistäminen vaatii suuria muutoksia infrastruktuurissa ja siksi työhön on ryhdyttävä nyt.

‍

10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin henkilöautoista. Jos sähköautojen määrä kasvaa, henkilöautojen päästöt voivat pienentyä 35% (SITRA, 2018).

2. SÄHKÖ JA LÄMPÖ

60% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sähkön- ja lämmöntuotannosta. Jotta Suomesta tulisi hiilineutraali (tilanne, jossa päästöjä tuotetaan vain sen verran kuin hiilinielut pystyvät sitomaan), sähköä ja lämpöä on tuotettava uusiutuvilla tai kasvihuonekaasupäästöttömillä polttoaineilla. Tällaisia ovat esimerkiksi puupohjaiset polttoaineet, tuuli-, aurinko- ja vesivoima, maalämpö, aaltoenergia sekä ydinpolttoaine.

Components of a carbon neutral (greenhouse gas emissions equal what sinks can absorb) power system. — Hiilineutraalin yhteiskunnan komponentit.

Suomi hyötyisi tuulivoiman lisäämisestä ja siirtymisestä biomassan käyttöön yhteistuotantovoimalaitoksissa. Nämä ovat kustannustehokkaampia tapoja laskea sähkön- ja lämmöntuotannosta syntyviä päästöjä (SITRA, 2018).

3. HIILINIELUT

Koska täysin päästöttömän yhteiskunnan ylläpitäminen on mahdotonta (esimerkiksi ruuantuotannossa syntyy aina jonkin verran päästöjä), on hiilinieluilla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilinieluja voidaan lisätä entisöimällä soita ja antamalla metsien kasvaa.

Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan hakkuita voitaisiin lisätä kestävästi 73 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon. Aikaisemmat laskelmat kestävästä hakkuumäärästä ovat kuitenkin vaihdelleet merkittävästi ja siksi myös tähän arvioon liittyy epävarmuutta.

Graph of how many kg of CO2 equivalents forest bind at different ages – basically the older the forest the more it binds.

Metsät voivat toimia hiilinieluina pidemmän ajan, jos niitä hoidetaan. Metsää harventamalla puut saavat tilaa kasvaa. Kasvava metsä sitoo aktiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä, kun taas vanha metsä, jonka kasvu on hidasta, toimii sitomansa hiilidioksidin varastona.

Mitä mieltä puolueemme ovat liikenteestä?

Ilmaston kannalta erinomaista:

SDP mainitsee ohjelmassaan useita liikennesektorin päästöjä vähentäviä toimia. Esimerkkejä näistä ovat raideliikenteen kehittäminen sekä kevyen liikenteen ja liikennepalveluiden lisääminen. Lisäksi puolue tukeeSmart Energy Transition-hankkeessa esitettyä 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030. SDP myös ajaa pysyvän hankintatukimallin valmistelua vähäpäästöisten autojen hankintaan vuonna 2021 päättyvän mallin jatkoksi.

Kokoomuksen tavoitteena on, että viimeistään 2030-luvulla sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto. Lisäksi puolue mainitsee ohjelmassaan mm. raideliikenteenkehittämisen siten, että keskeisten kaupunkien välisessä liikenteessä juna on ajallisesti ylivoimainen lentämiseen nähden ja teollisuus pystyy tehostamaan rautatielogistiikkaa ja vähentämään kuljetusten päästöjä.

Myös vihreät mainitsee ohjelmassaan useita liikennesektorin päästöjä vähentäviä toimia. Sen tavoitteena on tehdä nopeista junayhteyksistä kotimaan liikenteen ydin käynnistämällä kunnianhimoinen raideinvestointiohjelma yli 10 miljardilla eurolla seuraavien 12–20 vuoden aikana. Lisäksi puolue haluaa edistää raideyhteyksien luomista Eurooppaan, lopettaa polttomoottorikäyttöisten uusien henkilöautojen myynnin vuoteen 2030 mennessä, sähköistää henkilöautot ja varata biopohjaiset polttoaineet ensisijaisesti rekkojen, työkoneiden ja lentokoneiden käyttöön, jotta kestävästi tuotetut raaka-aineet saadaan riittämään.

Vasemmistoliitton tavoitteena on tehdä liikenteestä päästötöntä vuoteen 2045 mennessä.Puolue mainitsee ohjelmassaan useita liikennesektorin päästöjä vähentäviä toimia, kuten raideliikenteen kehittämisen ja mm. tavaraliikenteen rataveron poistamisen, jotta tavarankuljetusta saadaan siirrettyä raiteille entistä enemmän. Puolue haluaa panostaa joukkoliikenteen palvelutasoon kaikissa asutuskeskuksissa.

SFP/RKP haluaa lisätä sähköautojen määrää sekä ympäristöystävällisten ja vähäpäästöisten autojen osuutta verotuksellisinkeinoin, kehittämällä infrastruktuuriasekä parantamalla latausasemien saatavuutta.

Kristillisdemokraatit mainitsee ohjelmassaan useita liikennesektorin päästöjä vähentäviä toimia, kuten biopolttoaineiden ja biokaasun lisäämisen, vähäpäästöisempien autojen asteittaisen vapauttamisen auto-, käyttövoima- ja ajoneuvoverosta sekä raideliikenteeseen panostamisen.

Sininen tulevaisuus haluaa tehdä joukkoliikenteestä houkuttelevampaa ja edistää nopeita junayhteyksiä. Sähköautojen hankintaan voitaisiin kannustaa kohtuullisella hankintatuella sekä tukemalla latauspisteiden rakentamista.

‍

Entäs sähköstä & lämmöstä?

Ilmaston kannalta erinomaista:

SDP haluaa luoda selkeän suunnitelman fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Se esittää konkreettisia keinoja vähähiilisemmän kaukolämmön tuottamiseksi, esim. suuret järvi- ja merikaukolämpöpumput, teollisen mittakaavan lämpöpumput nykyisissä kaukolämpöverkoissa sekä ylijäämäsähkön ja hukkalämmön parempi varastointi ja hyödyntäminen. Investointeja päästöjä vähentävään tekniikkaan tulee tukea. Lisäksi puolue haluaa hyödyntää älykkäiden sähköverkkojen ja kysyntäjouston potentiaalin. Tämä tarkoittaa sääntelyn ja verotuksen kehittämistä niin, että markkinoille osallistuminen olisi mahdollista kaikille.

Kokoomus esittää kattavan toimenpidepaketin sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen alentamiseksi. Puolue edistäisi päästöttömiä sähköntuotannon muotoja ja esittää mm. kivihiilen käytön korvaamista ja fossiilisen öljyn käytön puolittamista 2020-luvun aikana. Lisäksi kokoomus kohdentaisi uudet energiatukipäätökset muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin jo tulevalla hallituskaudella. Puolueen tavoitteena on tehdä Suomesta energian varastoinnin ja kulutusjouston edelläkävijä niin, että yli puolet Suomen kotitalouksista ja yrityksistä toimii vuoteen 2025 mennessä myös sähkömeklarina.

Vasemmistoliitto asettaa kivihiilestä luopumisen aikarajaksi vuoden 2025. Polttoöljystä ja turpeesta se luopuisi 2030-luvun aikana. Energiaremonttituella vasemmistoliitto tukee maaseudun pienituloisia kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien uudistamisessa.

Vihreät asettaa eräpäivät fossiilisille polttoaineille: kivihiilelle ja turpeelle 2020-luvulla ja maakaasulle sekä liikennepolttoaineille 2030-luvulla. Lisäksi tavoitteena on öljylämmityksen loppuminen Suomesta kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Puolue esittää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan sähköntuotannon ja päästöttömän lämmöntuotannon (maalämpö ja hukkalämpö) lisärakentamista.

RKP luopuisi fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa 2030-luvulla

‍

Ja mitäs hiilinieluista?

Siis mikä hiilinielu? Kun puu kaadetaan, se ei enää kykene sitomaan hiilidioksidia. Myös puun muodostama hiilivarasto katoaa ajan myötä, kun siitä valmistettu tuote lopulta poltetaan. Se, kuinka kauan hiilivarasto säilyy, riippuu puun käyttötarkoituksesta: lankkulattia varastoi hiilidioksidia kauemmin kuin pelletit.

Ilmaston kannalta erinomaista:

Vihreät haluaa rajoittaa metsien hakkuita ja kieltää uusien turvetuotantoalueiden raivaamisen sekä uusien peltojen raivauksen turvemailla. Puolue toteuttaisi soidensuojeluohjelman ja ennallistaisi 200 000 hehtaaria jo raivattuja soita. Lisäksi se ehdottaa käyttämättömiä peltojen metsittämistä 150 000 hehtaarin alueella. Vihreät ottaisi käyttöön kasvatusmaksun, joka palkitsee metsänomistajia siitä, että metsän annetaan kasvaa.

Myös vasemmistoliitto loisi metsänomistajille kannustinjärjestelmän, joka palkitsee hakkuiden lykkäämisestä. Puolue nostaisi puurakentamisen kansalliseksi kärkihankkeeksi ja edistäisi puurakentamista mm. uudistamalla rakennusmääräyksiä. Puolue ei lisäisi hakkuiden määrää nykyisestä.

SDP:n tavoitteena on, että hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus turvataan samalla kun puuta käytetään entistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Metsäsektorin kestävyyttä tulee puolueen mukaan tarkastella nimenomaan hiilinielun koon kautta: jos nielut kasvavat myös hakkuita voidaan maltillisesti lisätä. SDP ottaisi hiilinielutavoitteen sitovaksi osaksi kansallista ilmastostrategiaa kohti hiilineutraaliutta. Lisäksi puolue haluaa lisätä hiiltä varastoivien puutuotteiden ja -rakentamisen määrää.